Schoko - O by Jana ☺

Tämän huivin aloittaminen oli päähän pistos. Teki vain yhtä äkkiä kovasti mieli neuloa jotain todella pehmeä, isoa ja vieläpä ihanista langoista.

Huivin neulominen aloitin toukukuun alussa ja se valmistui heinäkuun alussa. Piti jättää sen vähäksi ajaksi rauhassa, raitojen kulkku ja reunan toteutuminen tarvitsivat enemmän mietismisaika.

Kuten arvatte, tämäkin on merino langoista neulottu.

Aloitin kahden Zeldalta ostettuista lankojen(Kapteeni Koukku ja Revontuulipoika) kanssa ja jonkun ajan päästä piti saada vielä ihan vain yksvärisiä mukaan, rauhoittumaan kokonaisuus. Ne ovat Katian Baby merino, 50g/165m. Poltettu oranssi ja tumman ruskea. Ne ovat aavistuksen verran paksumpi kuin Zeldan lankaa, mutta puoli numero pienemmällä puikolla neulottuna ne eivät erottaa ohuempien lankojen välillä mitenkään. Huivin paino on 295 g. 

Kun minulla oli noin 450s puikoilla tuplasin niitä vielä ja sain tällä tavalla todella kauniin röyhelöreunan aikaiseksi. Sen purkin ainakin 2 kertaa kunnes olin tyytyväinen. 

Ja nyt minun täytyy sanoa että huivin kasteleminen(tässä tapauksessa "pesin" sen) pelasti pahasti rullaava röyhelöreuna.  Kun se oli tämän näköinen ajattelin: tuleeko tästä vielä mitään?? 

aika nätisti suoristui, vai mitä??

neuloin pieni "reikäreuna" että reuna olisi ilmavampi

täällä kokonaisuudessa

koska jatkoin lisäykset loppuun asti, röyhelöreunan sivusta tuli tosi kaunis

Nyt taitavat tullaa oikeanlaiset kelit että voisin ottaa huivin käyttöön. Viitsinkö?? Vai "säästäänkö" huivin myöhempään käyttöön, eli muutaman vuoden päästä??

Kennt ihr das Gefühl? Aufeinmal irgendeine Handarbeit anzufangen um mit Lieblingsgarnen was zu kreieren?? Mir ging es in diesem Fall so. Ich habe schon mal so ein ähnliches halbrundes Tuch gestrickt, wolte aber dieses Mal mein eigenes Modell erfinden. Sowas kam mir dann im Laufe der Strickens in den Sinn. 

 Alles mit Merinowolle gemacht, darf ja auf keinen Fall am Hals krabbeln bei mir. 

Ich habe mit 2 von Zeldas gefärbten superwash Merinogarnen angefangen und irgendwann mussten Einfarbige dazu schon allein um das Gesamtbild zu harmonisieren. Das sind meine geliebten Katia Baby Merino. Die sind zwar ne Idee dicker als die von Zelda(100g/425m), aber mit ner halben Nummer kleinerer Rundstricknadel fällt das gar nicht auf.

Als ich ca. 450M auf der Nadel hatte, habe ich diese nochmal verdoppelt um eine schöne Rüschenkante zu bekommen. Ihr könnt euch vorstellen das da eine 1m lange Rundstricknadel NICHT ausreicht. Also habe ich mir extra dafür 2x 1,5m lange KnitPro Kabel mit auswechselbaren Nadeln gekauft und es hat toll funktioniert. Der Abschluss der Rüschenkante hat mir so einiges Kopfzerbrechen bereitet, wegen des Rollens und so. Mindestens 2x hab ich die ausprobiert und mich dann zu Umschlag+ 2M re zus. entschieden und in der nächsten Reihe sofort die Kante beendet.

Auf den oberen Bildern seht ihr wie das Tuch vorm "Nassmachen" ausgesehen hatte, vor allen die Kante hat absolurt scheusslich gerollt, immernoch. Ich hätte fast geheult. ABER!! Ich hab das Tuch eingeweicht und ziemlich nass auf einen Wäscheständer mit Flügeln ausgebreitet (bei 30 Grad im Schatten) und die Kante wurde dadurch wunderschön "glatt". Sieht doch jetzt toll aus, oder?? Ach ja, das weiche "Etwas" wiegt  295g.